Yksinäisyys on ilmiö, joka vaikuttaa merkittävästi kenen tahansa elämään. Sen vaikutukset voivat kuitenkin olla erityisen tuntuvia liikuntarajoitteisille henkilöille.
Liikuntarajoitteisen oma fyysinen terveys on jo valmiiksi haavoittuvainen, ja sitä pahentaa yksinäisyyden sivuvaikutuksina tuleva stressi tai ahdistuneisuus.
Yksinäisyyttä ei valita itse
Yksinolo syntyy omasta tahdosta. Se alkaa ja päättyy oman valinnan mukaan, ja sillä on positiivisia vaikutuksia omaan hyvinvointiin. Yksinäisyys puolestaan on hyvinvointiin negatiivisesti vaikuttava olotila, jota ei valita vapaasta tahdosta. Se on syvä tunne siitä, että on yksin, vaikka kaipaisi vierelleen seuraa.
On tutkittu, että jopa joka kymmenes suomalainen kokee itsensä jatkuvasti yksinäiseksi. Suomen Punaisen Ristin teettämän tutkimuksen mukaan jopa 64 prosenttia kokee ainakin toisinaan eristäytyneisyyden tunteita.
Läheiset ihmissuhteet ehkäisevät yksinäisyyden syntymistä. Liikuntarajoite kuitenkin hankaloittaa ihmissuhteiden luomista ja ylläpitoa, sillä sosiaaliset kanssakäymiset vaativat usein erityisiä järjestelyitä, jotka eivät aina ole mahdollisia käytännössä.
Tässä artikkelissa annamme kolme näkökulmaa sille, miten liikuntarajoitteinen voi ehkäistä yksinäisyyden syntymistä.
1. Esteetön elinympäristö
Oma arkiympäristö kannattaa luoda mahdollisimman esteettömäksi, jotta liikkeelle lähteminen helpottuu. Tämä auttaa luomaan tunnetta itsenäisestä pärjäämisestä ja madaltamaan kynnystä kodista poistumiseen.
Kotiin kannattaa hankkia erilaisia arkea mahdollistavia apuvälineitä. Vaikean liikuntarajoitteen kanssa eläessä jo pelkästään sängystä nouseminen voi olla haastavaa, ja esimerkiksi sängyn nousutuen käyttäminen saattaa helpottaa tätä jokapäiväistä toimintaa.
2. Sosiaaliset suhteet
Vaikka sosiaalisten suhteiden luominen ja ylläpitäminen voivat tuntua haastavalta liikuntarajoitteiselle, on se erittäin oleellista. On tärkeää löytää tapoja sosiaalisiin kanssakäymisiin siten, miten itsellä on niihin mahdollisuus.
Aktiivinen yhteydenpito ystäviin ja perheeseen auttaa vähentämään yksinäisyyttä. Samalla kannattaa hyödyntää erilaiset oman kaupungin verkostoitumismahdollisuudet, joihin itsellä on liikuntarajoitteesta huolimatta mahdollisuus osallistua. Näitä löytyy esimerkiksi alueen tapahtumista ja harrastuspaikoista. Liikuntarajoitteisille on luotu myös omia vertaistukiryhmiä, joissa voi tavata muita samoja asioita pohtivia henkilöitä. Lisäksi monet tahot järjestävät virtuaalisia tapahtumia, jotka mahdollistavat sosiaaliset tapaamiset ilman fyysistä paikalla oloa.
3. Henkilökohtainen tuki
Tukihenkilöt tarjoavat käytännön apua arkeen. Kotoa poistuminen helpottuu, jos vierellä on henkilö, joka auttaa esimerkiksi siirtymään autoon ja ajamaan haluttuun määränpäähän. Tukihenkilönä voi toimia vaikkapa perheenjäsen, ystävä tai alan ammattilainen.
Liikuntarajoite vaikuttaa fyysisen hyvinvoinnin lisäksi henkiseen hyvinvointiin. Emotionaalisen tuen hakeminen esimerkiksi sosiaalityöntekijältä tai terapeutilta on kannattavaa. Ammattilaiset osaavat myös ohjata hakemaan apua oikeasta paikasta.
Apuvälineitä liikkumiseen vauvasta vaariin
Me Vauvaarilla teemme töitä sen eteen, että jokaisella on mahdollisuus mielekkääseen arkeen. Tarjoamme tuotteita vauvasta vaariin hyvinvoinnin ja toimintakyvyn tueksi. Katso täältä koko valikoimamme.